Miksi lapselle kannattaa lukea?

Aina sanotaan, että lapselle lukeminen kannattaa. Mitä hyötyä lapselle on siitä, että aikuinen lukee hänelle? Pitääkö lapselle lukea, kun hän oppii itse lukemaan? Tässä artikkelissa pureudumme lukemisen hyötyihin ja siihen, miten lapsi konkreettisesti hyötyy siitä, että hänelle luetaan.

Lukemisen merkitys lapsen kehitykselle on suurta. Lapset, joille on luettu paljon, menestyvät tutkimusten mukaan tulevaisuudessa paremmin esimerkiksi koulussa - eikä vaikutus yllä vain äidinkieleen, vaan myös esimerkiksi matemaattisiin aineisiin. Lapselle kannattaa lukea siis pienestä pitäen mahdollisimman paljon.

Lapselle lukemisesta on lukemattomia hyötyjä

Kun aikuinen ja lapsi istahtavat yhdessä mieluisan kirjan ääreen, moni taito lähtee kehittymään. Kun lukemisesta tekee säännöllisen tavan, nämä taidot vahvistuvat kerta kerralta.

Tässä artikkelissa on listattuna viisi keskeistä asiaa, joihin lapselle ääneen lukeminen konkreettisesti vaikuttaa. Hyötyjä on lukuisia muitakin, mutta keskitytään aluksi näihin viiteen.

• Lapselle lukeminen laajentaa sanavarastoa.
• Vuorovaikutustaidot kehittyvät.
• Lukusujuvuus kehittyy.
• Empatiataidot kehittyvät.
• Mielikuvitus sekä kerrontataidot kehittyvät.

Lapselle lukeminen laajentaa sanavarastoa

Kun aikuinen lukee lapselle ääneen, vastaan tulee aina uusia sanoja. Lapsi pystyy kysymään sanojen merkitystä ja aikuinen selittämään niitä. Samalla aikuinen oppii, mitkä sanat olivat lapselle uusia ja hän voi rohkaista lasta käyttämään oppimiaan sanoja myös arjessa.

Jos verrataan yhteistä lukuhetkeä esimerkiksi äänikirjan kuunteluun, ongelmaksi muodostuu keskustelun puute. Äänikirja ei pysähdy ja selitä uusia sanoja, vaan se jatkaa lukemistaan, vaikka lapsi ei ymmärtäisi kaikkea kuulemaansa. Jos lapsi ei ymmärrä kuulemaansa, hän ei pitkään jaksa myöskään innostua kuulemastaan.

Lukiessa vuorovaikutustaidot kehittyvät

Yhdessä lukeminen edellyttää toisen kanssa vuorovaikutuksessa olemista. Se on keskustelua luetusta, tapahtumien ennustamista, kuvien tutkimista, sanojen selittämistä ja ylipäätään ajatusten jakamista. Näissä hetkissä lapsi oppii vuorottelemaan, kertomaan omista ajatuksistaan sekä reagoimaan aikuisen kertomaan. Lukemisesta on hyötyä siis lapsen vuorovaikutustaitojen kehitykselle.

Lukusujuvuus kehittyy lukemisen myötä

Vaikka lukijana olisikin aikuinen, myös lapsi voi seurata luettavaa tekstiä. Kun lapsi seuraa aikuisen lukemaa tekstiä, hän samalla lukee ja kuuntelee, minkä on todettu kehittävän lukusujuvuutta. Samaan aikaan lapsi saa aikuiselta sujuvan lukemisen mallin.

Lukusujuvuutta voi harjoitella monin eri tavoin, mutta oma ehdoton suosikkini on tämä yhdessä lukeminen. Siinä lapsi ei oikeastaan edes huomaa itse harjoittelevansa kyseistä taitoa, vaan kehittyminen tapahtuu huomaamatta.

Lukeminen kehittää empatia- ja tunnetaitoja

Kirjoissa hahmoille tapahtuu yhtä jos toista: riidellään, sovitaan, pelätään, iloitaan, rakastutaan, suututaan. Kun lapsi pääsee tarkastelemaan kirjan hahmojen tapaa selvittää riitoja ja kohdata erilaisia tunteita, hän saa itselleen työkaluja vastaavien tilanteiden kohtaamiseen omassa arjessaan.

Kun arjessa sitten tulee eteen paha riita kaverin kanssa, voidaan selvittelytilanteessa palata vastaavanlaiseen kirjan tapahtumaan ja pohtia, miten asia siellä ratkaistiin. Yhtäkkiä lapsi saattaakin huomata, että kaikille tulee välillä riitoja ja niistä selviää, kun käytössä on oikeat keinot.

Mielikuvitus ja kerrontataidot kehittyvät lukiessa

Lukeminen avaa ovet lukemattomiin maailmoihin! Kun lapsi pääsee kuulemaan erilaisia tarinoita, hänen mielikuvituksensa kehittyy.  Myös kerrontataidot kehittyvät, kun lapsi saa paljon malleja erilaisista tarinoista, joita käsitellään yhdessä ja joita voidaan esimerkiksi suullisesti kertoa jälkikäteen toiselle aikuiselle tai lapselle.

Pitääkö lapselle lukea, jos hän osaa jo itse?

Lukemisesta on hyötyä lapselle, vaikka hän osaisi jo itsekin lukea. Yllä on listattu murto-osa yhteisten lukutuokioiden hyödyistä lapselle, joten jatkakaa lukemista, vaikka lapsi osaisi jo lukea itse. Yhdessä lukiessa lukemiseen tulee mukaan vuorovaikutusta ja keskustelua. Toisaalta aikuinen voi lukea lapselle sellaisia kirjoja, joita lapsi ei vielä itse jaksaisi lukea. Se lisää lapsen kiinnostusta harjoitella lukemista yhä enemmän, jotta hän pääsee itsekin käsiksi noihin teoksiin.

Ääneen lukeminen on lapsesta välittämistä

Yhteinen lukutuokio on lapselle merkki välttämisestä. Aikuinen voi tiedostaa lukemisen hyödyt toiminnan taustalla ja muistaa, että lapselle kannattaa lukea ääneen. Lapsi näkee tilanteen kuitenkin toisin: hän saa aikuisen täyden huomion itselleen, kiireettömän tuokion oman rakkaan ihmisen kanssa ja mahdollisuuden kuulla uskomattomia tarinoita.

Kun aikuisena lähdet ajattelemaan lukutuokiota lapsen näkökulmasta, huomaat, kuinka tärkeään asiaan olet ryhtymässä. Älä aikuisenakaan mieti liikaa pelkkiä hyötyjä ja "pakkoja", vaan heittäydy täysillä kirjojen maailmaan, nauti lapsen seurasta ja yhteisestä ajastanne - lapselle lukeminen on nautinto myös aikuiselle!

Haluatko lisää vinkkejä yhteisiin lukuhetkiin?

Löydät Instagram-tililtäni @opettaja_emma paljon vinkkejä lukutaidon kehittämiseen, lukemaan innostamiseen ja yhteisiin lukuhetkiin liittyen. Ota tilini seurantaan ja tallenna parhaat vinkit!