Äänikirja vai lukeminen?

Ennen kuin voin vastata otsikon kysymykseen, on tärkeää hahmottaa, että äänikirjan ja perinteisen kirjan hyödyt ja haitat ovat hieman erilaisia riippuen siitä, käyttääkö niitä aikuinen vai lapsi. Lapselle esimerkiksi lukusujuvuuden ja lukutaidon kehittäminen ovat vielä hyvin keskeisessä roolissa, kun puolestaan moni aikuinen on oppinut jo mekaanisen lukutaidon.

Tässä artikkelissa käsitellään äänikirjojen ja perinteisten kirjojen eroja niin aikuisten kuin lastenkin kannalta. Tärkeää vertailua tehtäessä on muistaa, mihin lukemisella tai kuuntelulla pyritään: eri tilanteissa toimivat erilaiset ratkaisut.

Äänikirja mahdollistaa multitaskaamisen

Äänikirja on helppo keino lisätä "lukutuokioita" arkeen. Aikuinen voi laittaa äänikirjan pyörimään, kun laittaa ruokaa tai hölkkää metsässä. Näin kirjoja tulee lisättyä arkeen ilman, että on välttämätöntä istua fyysisen kirjan kanssa jonnekin. Tämä on äänikirjojen ehdoton hyvä puoli!

Kuitenkin äänikirjojen kuuntelu mahdollistaa "multitaskaamisen" eli monen asian tekemisen yhtä aikaa. Kirjan kuuntelu voi häiriintyä, jos samalla yrittää esimerkiksi suunnitella viikon ruokalistaa tai pakata lapsen harrastustarvikkeita. Toisaalta aivot kuormittuvat herkästi monen asian tekemisestä yhtä aikaa, mikä ei lisää keskittymiskykyä, jota taas perinteinen lukeminen kehittää.

Fyysinen kirja pakottaa pysähtymään

Fyysistä kirjaa on kovin hankala lukea liikkeessä tai samalla, kun puuhastelee jotain muuta. Fyysisen kirjan lukeminen edellyttää pysähtymistä ja keskittymistä lukemiseen. Kun tartut kirjaan, varaat ajan lukemiselle ja siihen keskittymiselle. Aivot eivät käy ylikierroksilla, kun yrität tehdä montaa asiaa yhtä aikaa.

Netin ja somen ansiosta luemme jatkuvasti sirpaleista tekstiä ja saamme koko ajan uutta ärsykettä ja virikettä - koskaan ei ole tarve pysähtyä tai sietää sitä, että kaikki ei tapahdu heti. Kirjan lukemisen kanssa ei voi kiirehtiä: se etenee juuri niin nopeasti kuin sinä luet. Lukeminen siis kehittää myös keskittymiskykyä.

Lukutaito kehittyy vain lukemalla

Jos ajatellaan lapsien suhdetta fyysisiin kirjoihin sekä äänikirjoihin, fyysinen kirja vie voiton. Totta kai äänikirjakin antaa lapselle mallin sujuvasta lukemisesta, laadukkaan tarinan etenemisestä ja innostaa kuulemaan yhä uusia ja uusia tarinoita, mutta lukutaitoa se ei kehitä.

Kun lapsi lukee oikeaa kirjaa, hänen lukusujuvuutensa ja lukutaitonsa kehittyy. Myös lukukestävyys kehittyy, kun hän pääsee tarinassa pidemmälle vain lukemalla. Lukukestävyys onkin taito, jota voi kehittää ja joka pitkässä juoksussa helpottaa lukemiseen keskittymistä.

Sanavarasto kehittyy yhdessä lukemalla

Lukeminen laajentaa parhaimmillaan sanavarastoa hyvinkin laajaksi. Tämä ei kuitenkaan tapahdu aivan itsestään, sillä jotta voisi oppia uusia sanoja, pitää jonkun selittää niiden merkitys. Äänikirjaa lukiessa kukaan ei ole selittämässä, mitä jonkin sana tarkoittaa eikä myöskään poimimassa kertomuksesta ilmaisuja tai vaikeita sanoja, joihin pysähtyä. Ylipäätään äänikirja ei pysähdy, se porskuttaa menemään ymmärsi kuulija kuulemansa tai ei.

Kun aikuinen ja lapsi lukevat yhdessä, aikuinen voi pysähtyä aina, kun havaitsee sanan, jota lapsi ei ehkä ymmärrä. Hän voi selittää erilaisten ilmausten merkityksiä ja keskustella luetusta lapsen kanssa. Kaikki tämä on omiaan lisäämään myös innostusta lukemista kohtaan.

Äänikirjojen ansiosta voi "lukea" enemmän

Tosiasia on, että emme arjessa ehdi aina lukea kaikkia niitä kirjoja, joita haluaisimme - aika ei vain riitä kaikelle. Äänikirjoja kuuntelemalla voimme kuluttaa suuremman määrän kirjoja, sillä voimme nimenomaan kuunnella kirjoja esimerkiksi lenkkeillessämme tai siivotessamme. Tähän fyysinen kirja ei pysty.

Aivan kuin lapsellekin, myös aikuiselle tarinoiden kuunteleminen voi olla keino rentoutua tai innostua lukemisesta. Hyvä tarina vie mennessään ja antaa mielikuvitukselle tilaa toimia. Uppoutuminen hyvän kirjan maailmaan voi vähentää kuormitusta ja lisätä mielihyvää. Äänikirjalla on siis paljon positiivisiakin vaikutuksia ihmiseen.

Lapsille fyysinen kirja on innostavampi

Väitän, että fyysinen kirja on lapselle mieluisampi, sillä siitä hän näkee tekstin lisäksi myös kirjan kuvat ja hän pääsee konkreettisesti pitelemään kirjaa käsissään sekä kääntelemään sivuja. Lapsen voi olla vaikea keskittyä pelkkään kirjan kuunteluun ilman minkäänlaista visuaalista tukea.

Toki oman ratkaisunsa tähän ongelmaan tarjoaa esimerkiksi Lukulumo-sovellus, jossa lapsi näkee kirjojen kuvat lukiessaan tai kuunnellessaan kirjaa. Perinteisissä äänikirjasovelluksissa tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, vaan kaikki "lukeminen" tapahtuu kuuntelun varassa.

Äänikirjalle ja lukemiselle on omat hetkensä

Kuten artikkelia lukiessasi varmasti huomasitkin, ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta siihen, kumpi vaihtoehto on parempi. Lapsille suosittelen ehdottomasti ennemmin perinteistä kirjaa ja yhteisiä lukutuokioita. Äänikirja voi olla kuitenkin lapselle mukavaa viihdykettä esimerkiksi automatkalla, jolloin yhteinen lukuhetki on hankalampi toteuttaa aidon kirjan kanssa.

Aikuisille äänikirjat voivat toimia kimmokkeena kirjallisuuden maailmaan. Aikuinen voi huomata, että kirjojen kansien sisään kätkeytyy upeita tarinoita, joita tekee ehkä äänikirjatotuttelun jälkeen mieli lukea myös ihan fyysisestä kirjasta.